Huomenna koittaa vihdoin paluu Suomeen kuuden viikon Katalonian oleilun jälkeen. Olimme oikeassa, että pitkä aika oli hyvä idea vauvan kannalta, ehti tottua ilmastoon, eri rytmiin, uusiin ääniin, hajuihin, väreihin ja valoihin. Ja viettää PALJON aikaa isovanhempien kanssa, kokonaisen yönkin kolmeen otteeseen. Ensimmäiset päivät ja viikot menivät isovanhempiin totutellessa ja lopussa Lulu oli avin ja ávian kanssa vähän väliä, kun me vanhemmat kävimme uimassa, kaupassa tai lasillisella. Ikävä tulee varmasti olemaan, niin Lululla leikkiseuraa kuin meillä hoitoapua. Kiitos päiväkodissa työskentelevän anoppini, Lululla on nyt plakkarissa melkoinen määrä katalonialaisia leikkejä ja lastenlauluja koreografioineen.

Vika ilta biitsillä

Kiitos isovanhempien, pääsin pitkästä aikaa tekemään matkailujournalistin hommia. Hyväksi onneksi Mondon ja Tripsterin Barcelona-oppaiden kuvaajaystäväni Tuulia vietti kesälomaa samaan aikaan samoilla lakeuksilla, joten pääsimme parina päivänä suhailemaan Barcelonan uusissa paikoissa, kuten Messin vasta-avatussa ravintolakompleksissa, uusissa vegaanisissa paikoissa ja tapasravintoiloissa.

Reportterinne Barnassa. (Kuva: Tuulia Kolehmainen)

Costa Bravan turisti-infosta saimme pariksi päiväksi vuokra-auton käyttöömme, joten pääsimme kartoittamaan uusia kohteita rannikollakin: mies kuskina, minä journalistina ja Tuulia kameran varressa. Uusin proggikseni on siis uuden Costa Brava -oppaan teko Tripsteriin! Toivon mukaan opas avautuu vielä tämän vuoden puolella.

Barcelonassa asuessani teimme miehen kanssa paljon retkiä Costa Bravan kohteisiin, joten alue on tuttuakin tutumpi. Tällä reissulla kävimme vielä niissä muutamassa kohteessa, joissa en aiemmin ollut käynyt, kuten Pyreneiden niemimaan itäisen nyppylä Cap de creus (ylläolevassa kuvassa), tuntemattomampi rantapoukama Tamariu ja venetsiamainen Empuriabrava, jonka ”kadut” ovat vettä ja liikkuminen paikasta toiseen tapahtuu veneellä.

Täydelliseen kesään on mahtunut rantaa, vuorta, juhlaa, arkea, matkailua, suurkaupunkia, pikkukyliä, ystäviä, sukulaisia, rokkikeikkoja Lulun kanssa ja ilman, isoisän 60-vuotisjuhlat, hyvän ystävän 38-vuotisbileet, vanhempien baari-ilta ja pitkiä siestoja vauvan kanssa. Onnekas olo!

Monta juttuaihetta jäi vielä hampaankoloon, joten luvassa ainakin vauvojen ruokailusuositusten vertailua Katalonia vs Suomi, erot ovat mielenkiintoiset.

Saapa nähdä, kuinka Lulu sopeutuu jälleen Suomen ilmastoon ja hiljaisuuteen – puhumattakaan äidistä!