2 kk vauvan lempilelut, kirjat ja lastenmusa

20.12.15

Olohuoneen lattialta kuuluu puhina ja ähinä, kilinä ja ilon huudahtelu. Vauva leikkii! Jos pikku ihminen eleli kaksi ensimmäistä kuukauttaan enemmän tai vähemmän omassa kuplassaan ja kiinnostui ainoastaan tissistä, on siitä nyt kasvanut ympäristöään innokkaasti tarkkaileva yksilö, joka tykkää myös huvitella syömisen, nukkumisen ja kakkimisen lomassa.

Jo ennen vauva syntymää ahdistelin hieman tavaran (krääsän) määrästä, josta kotimme tulisi täyttymään. Viisaat ystäväni antoivat hyvän vinkin olla itse ostamatta leluja, sillä niitä saisi kyllä takuuvarmasti lahjaksi. Ja näin on ollutkin. Onneksi lahjoittajilla on ollut hyvä maku ja tajua siitä, mistä ipanat diggaavat. Itse ei meinata ostaa vauvalle lahjan lahjaa jouluna(kaan). Näillä pärjää erinomaisesti vielä pitkään!

2,5 kuukauden ikäisen vauvamme lempiviihdykkeet:

Lelut


Mobilet on nyt ehdottomasti hoteinta hottia! Ja niitä meiltä löytyykin montaa eri sorttia. Vauvan lempipuuhiin kuuluu maata olohuoneen lattialla monenlaisia riippuvia eläimiä tarkkailen, niihin kurotellen ja niiden kanssa seurustellen. Lempparieläin on punasorkkainen lehmä (oma veikkaukseni on, että tämä kiehtoo eniten, koska jalat muistuttavat nännejä!) siinä missä siniset ja vihreät elukat jäävät huomattavasti vähemmälle huomiolle.

Mobiili mikkiständissä.
Nam, mitkä jättinännit!

Vaihtelun vuoksi pehmolelujen lisäksi vauvan edessä roikotetaan toisinaan paperisia kissoja, joita on kiva huiskia pikku pullasormin. Punainen kissa saa jälleen päähuomion. Ja minnes muualle muusikkoperheessä mobilet ripustetaankaan kuin mikkiständiin! Pinnasänkyhän ei vielä ole käytössä.
 
Kissa saa kyytiä. (Kuva: Maria Perhonen)

Mobileista uusin – sekin lahjaksi saatu – on pyörivää ja musiikkia soittavaa mallia. Pattereitakaan ei tarvita, kunhan vetää laitteen aina aika ajoin. Tästä vauva flippasi niin paljon, että viihtyi eilenkin riemusta hihkuen seepraa, leijonaa ja norsua katseellaan seuraten melkein tunnin verran.

Se pyörii sittenkin!

Alusta pitäen leluvalikoimiin on kuulunut lisäksi Brion puinen helistin. Tällä on helppo saada vauvan huomio pois tuskaisesta vaatteiden vaihdosta.

Kirjat ja levyt


Vielä meillä ei lueta, eikä edes syödä kirjoja. Mutta pikkuipana rakastaa pehmokirjaa, jonka etukansi on hymyilevä vauvan naama (tätä kun katselee, niin saa takuuvarmat hymyt) ja takakansi peili, josta ihailla omaa hymynaamaansa. Tämän tilasimme Vaukirjalta.

Peilikirja.

Aikuisten musasta suosikit ovat etupäässä 60-luvun poppareita. Lasten lauluista suosikkeja ovat tietty meidän vanhempien tekemä oma nimikkokappale, muusikkosedän tekemä nimikkotuutulaulu ja muutkin katalaaninkieliset lasten musat. Surullinen musa ei nappaa ollenkaan, rytmikäs ja iloinen on se juttu.

Ihan hitti, ja vielä pitkään, on ristiäislahjaksi saatu Soiva laulukirja. Tässä on mukana kaikki mahdolliset antiikkisetkin lastenlaulut Hämähämähäkistä Viiteen pieneen ankkaan (meidän vauvan lemppari) sanoineen, nuotteineen ja musiikinkuunteluominaisuuksineen päivineen. Varsinainen karaokekirja siis! Jos itseltä unohtuu, miten laulu meni, niin senkun pistää musat soimaan ja tsekkaa lyriikat kirjasta.

Musa- ja kirja-arsenaali.

Lulun toinen lempparilaulukirja on Muumiperheen lauluretki, joka sisältää sekin lyriikat, nuotit, upeat muumikuvitukset ja cd-levyn. Tätä jaksaa kuunnella aikuinenkin, ei siis mitään riipivimpiä renkutuksia. Jokapäiväiseen rutiiniimme kuuluu laulaa ja tanssia näitä biisejä koko perheen voimin.
Lulu ei kestä päivää ilman kunnon tanssisessiota, jolloin hän saa hytkytellä jäntevää kroppaansa musan tahdissa totinen ilme naamallaan. Ottaa musan nyt jo vakavissaan kuten vanhempansa. J


Mitkä ovat teidän perheen hittilelut, -kirjat ja -levyt?

Kuvat: Pau Ribas

Tsekkaa myös nämä

4 kommenttia

  1. Hauska aihe :D Ja hauska tuo nänniteoria (varmaan ihan totta!). Tästä tulee nyt pitkä kommentti, sori.

    Meidän vauvalle ostettiin joskus puinen marakassi kirppikseltä, ja se on suurin piirtein kasvanut sille käteen kiinni, kun oppi tarttumaan leluihin :D Ehdoton hitti ollut jo monta kuukautta. Aluksi se oli paras itkun rauhoittaja, mutta nyt tyttö soittaa sitä itse sellasella koomisella ranneliikkeellä.

    Mobilet myös superhittileluja meillä. Villitys kestänyt alusta tähän 8 kk:n ikään. Lastenhoitaja kommentoi, kun oli laittanut lapsen mobilen alle, että "sehän pisti ihan hulluksi ripaskaksi". No niinpä! Joka kerta!

    Sitten noista lempibiiseistä... jostain käsittämättömästä syystä meidän vauva rakastaa kammottavaa Franco Battiaton kasaribiisiä nimeltä Cuccurucucu Paloma (ei siis se kaunis esim. Baezin levyttämä vaan aika hirveä kasariralli). Kula Shaker myös toimii :D Ja mun laulamana Oravan pesä rauhoittaa aina. Nauhoitettiin se miehen kännykkään. Kun en ole kotona, mies laittaa sen repeatille -> vauva nukkuu mukisematta. Huijaus toimii ainakin toistaiseksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Jenni! Toi ripaskamielikuva kirvotti päivän parhaat naurut! Samalta näyttää Lulu, kun innostuu mobilestaan :D ja aivan mahtava idea nauhottaa laulua kännykällä! Äidin ääni kuitenkin se mieluisin vauvalle. <3 Kula Shaker on hyvä! Toivottavasti musamaku kehittyy ja kasvaa ulos kasarihalpissaundeista! :)

      Poista
  2. Hei toi pehmokirja!Mistä niitä saa?Entäs paperiset kissat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehmokirja on Vaukirjalta ja paperikissat oli lahja miehen työkaverilta, niin en tiedä, mistä (voin pyytää kysymään). On muuten olleet tosi suosittuja! Tällä hetkellä roikkuu kaks kissaa olkkarin lampunvarjostimesta ja yks makkarin ja niistä riittää loputtomasti riemua. :)

      Poista

Seuraa Facebookissa